Suojaa itsesi ja läheisesi influenssalta

Rokote on paras suoja

Mikä on influenssa?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi, jolloin 5─15 % aikuisista ja 20–30 % lapsista sairastuu. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1─2 viikon vuodelevolla. Riskiryhmiin kuuluvilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin (korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume), sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan.

 

Influenssan riskiryhmiin kuuluvat:

  • Raskaana olevat
  • 65 vuotta täyttäneet
  • Lapset, 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin
  • Sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvat:
    • krooniset sydän-, keuhko-, maksa- ja aineenvaihduntasairaudet (diabetes)
    • munuaisten vajaatoiminta
    • vastustuskykyä heikentävät taudit
  • Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiriin kuuluvat (esim. ikääntyneiden, vastasyntyneiden ja raskaana olevien perheenjäsenet ja esimerkiksi henkilöt, jotka avustavat vanhusta kauppa-asioissa). Myös omaishoitajat.

Mitä ovat influenssavirusten eri tyypit?

Influenssaviruksia on kolmea päätyyppiä, A, B ja C, joista A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisille. Influenssa A -tyyppi jakautuu useaan alatyyppiin. Influenssa B -epidemiat ovat keskimäärin lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat ja ajoittuvat usein lähemmäs kevättä kuin talvea.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssaan sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa. 

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2─3 päivää.

Mitkä ovat influenssan oireet?

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lisäksi ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.

Influenssan hoito

Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireiden mukainen hoito. Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on käytössä ja ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Ennaltaehkäisevässä käytössä niillä voidaan mahdollisesti estää influenssan puhkeaminen  tartunnan saaneilla. Influenssalääkkeet saattavat lyhentää taudin kestoa ja lieventää vaikeusastetta. Paras teho saadaan jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti potilaille, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa ja henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita eli riskiryhmille.

Epidemiat

Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuoden vaihteessa ja se kestää 2─3 kuukautta. Epidemian voimakkuutta kuvaavat mm. poissaolot kouluissa ja työpaikoilla, sekä vastaanottokäynnit terveyskeskuksissa. Vain laboratoriotutkimuksin varmistetut influenssatapaukset ilmoitetaan  valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Epidemian etenemistä voi seurata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla www.thl.fi

 

Influenssarokotteella on useita hyötyjä

Rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Parhaimmillaan se torjuu

  • terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä
  • lapsilla 5-8 influenssaa kymmenestä
  • ikääntyneillä joka toisen influenssan.

Influenssarokote vähentää

  • influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja
  • vakavan influenssan ilmaantuvuutta
  • jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkokuumeita ja keuhkoputkentulehduksia
  • influenssatartuntoja: kun ei sairastu, ei tartuta muita.

Influenssarokotteiden suojateho vaihtelee kaudesta toiseen. Tehoon vaikuttavat monet tekijät, kuten

  • mitkä virukset aiheuttavat kunakin kautena epidemioita ja kuinka hyvin  rokotevirukset vastaavat niitä. 
  • rokotteen ominaisuudet
  • kuinka hyvin rokotettu kykenee muodostamaan suojaa. Suojatehon muodostumiseen vaikuttavat myös rokotettavan ikä, perustaudit sekä käytetyt lääkkeet.

Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.