Emättimen hiivasienitulehdus

Hiivatulehdus on kiusallinen vaiva, joka aiheutuu yleensä emättimen bakteeritasapainohäiriöstä.  Sen oireita ovat tavallista runsaampi, kokkareinen valkovuoto sekä kutina ja ärsytys emättimessä tai ulkosynnyttimissä. Itsehoitovalmisteet sopivat 16-60–vuotiaille perusterveille henkilöille, joilla on aikaisemmin ollut hiivatulehdus ja jotka tunnistavat oireet hiivasienitulehduksen aiheuttamiksi.  Valmisteen sopivuuden voi tarkistaa pakkausselosteesta tai farmaseutiltamme.

Hiivasienitulehduksen - kansanomaisemmin hiivatulehduksen - aiheuttaa elimistössä esiintyvä hiivasieni Candida albicans. Tämä hiiva kuuluu ihon ja limakalvojen normaaliin kasvustoon ja sitä löytyy täysin terveiltä ihmisiltä. Myös muita hiivoja esiintyy terveillä henkilöillä. Muutokset emättimen pH:ssa, normaalissa bakteerikasvussa tai sukupuolihormonien määrissä altistavat hiivatulehdukselle.

Tavallisimmin hiivatulehdus on seurausta antibioottikuurin aiheuttamasta bakteeritasapainon häiriöstä. Myös raskaus ja ehkäisypillerit, kohonnut verensokeri sekä huono yleiskunto voivat altistaa hiivalle.

 

Mistä hiivatulehduksen tunnistaa?


Hiivatulehduksessa valkovuoto on usein tavallista runsaampaa, kokkareista, vaaleaa ja hajutonta. Bakteeri- tai virustulehduksessa valkovuoto sen sijaan on pahalle haisevaa, väriltään harmaata, vihertävää tai ruskehtavaa. Jos emättimessä tai ulkosynnyttimissä tuntuu kirvelyä, kutinaa tai ärsytystä, kyse on usein emättimen hiivatulehduksesta. Lisäksi ulkosynnyttimissä voi esiintyä punoitusta, limakalvojen turvotusta ja jopa haavoja. Myös yhdyntäkipuja voi esiintyä.

Edellä kuvatut oireet voivat johtua myös muunlaisesta tulehduksesta tai sukupuolitaudista. Ne on syytä kartoittaa ja tunnistaa. Jos oireina on kuumetta, alavatsakipuja tai virtsaamisvaikeuksia, kyseessä ei ole hiivatulehdus.

 

Kenelle hiivatulehduksen itsehoito sopii?


Hiivatulehduksen itsehoito sopii 16-60-vuotiaalle, joka on jo aikaisemmin sairastanut hiivatulehduksen ja tunnistaa oireet. Lääkäriin on kuitenkin syytä mennä, jos on alle 16-vuotias tai yli 60-vuotias, mikäli hiivasienitulehduksen oireet ilmenevät ensimmäistä kertaa tai sitä ilmenee usein.

Hiivasienitulehdus vaatii aina lääkäriä, jos on raskaana, ilmenee alavatsakipua, kuumetta, veristä vuotoa, polttavaa tunnetta tai virtsaamisvaikeutta sekä jos on syytä epäillä, että oireet johtuvat sukupuolitaudista.

Hiivatulehduksen hoito

Hiivatulehdukseen löytyy tehokkaita itsehoitolääkkeitä. Niitä voi käyttää, jos on jo aiemmin sairastanut hiivatulehduksen ja tunnistaa taudin oireet.  Muita mahdollisia tulehduksen aiheuttajia ovat bakteerit ja virukset, joihin löytyy apu vain lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä.

Itsehoitolääkkeet annostellaan paikallisesti emättimeen tai otetaan suun kautta kapselina. Jos oireita on myös ulkosynnyttimissä, niihin on saatavissa voidetta. Lääkettä käytetään valmisteesta riippuen 1-14 vuorokautta.

Allergia- tai ärsytysreaktiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Ne ilmenevät kirvelynä tai jonain muuna ärsytyksenä hoidon aikana. Jos oireet vain pahenevat hoidosta huolimatta, hoito on keskeytettävä ja otettava yhteys lääkäriin.

 

Emätinpuikot


Suositeltavia itsehoitolääkkeitä ovat emätinpuikot. Niitä käytetään ohjeen mukaan iltaisin. Hoitoa jatketaan myös kuukautisten aikana, mutta tamponeja ei suositella käytettäväksi samaan aikaan. Sen sijaan siteitä tai pikkuhousunsuojia voi käyttää.

  • Canesten (klotrimatsoli)
    • 200 mg         1 emätinpuikko iltaisin 3 vuorokauden ajan.
    • 500 mg         1 emätinpuikko kerta-annoksena illalla.
  • Gyno-Daktarin (mikonatsolinitraatti)
    • 100 mg         1 emätinpuikko iltaisin 3 vuorokauden ajan.
  • Gyno-Trosyd (tiokonatsoli)
    • 100 mg          1 emätinpuikko iltaisin 3 vuorokauden ajan.

Voiteet


Erilaiset emulsiovoiteet tuovat helpotusta ulkosynnyttimien kutinaan.

    • 1 annosruiskullinen iltaisin emättimeen 3 vuorokauden ajan.
    • Tarvittaessa ulkoisten sukupuolielinten voitelu 2-3 kertaa vuorokaudessa noin1-2 viikon ajan.
    •  
  • Gyno-Daktarin (mikonatsolinitraatti)
    • 1 annosruiskullinen iltaisin 7 vuorokauden ajan emättimeen.
    • Tarvittaessa ulkoisten sukupuolielinten voitelu 1-2 kertaa vuorokaudessa noin 1-2 viikon ajan

Kapselit


Helppo ja nopea tapa hoitaa hiivatulehdusta ovat esimerkiksi Diflucan –kapselit. Niiden vaikuttava aine on flukonatsoli. Lääke on tarkoitettu hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen (Candida-vaginiitti) hoitoon naisille, joilla on aikaisemmin ollut lääkärin toteama hiivasienitulehdus.

Yksi suun kautta otettava kapseli riittää ja oireet helpottavat usein jo ensimmäisenä päivänä. Lääkkeen vaikutus jatkuu kuitenkin kolmen päivän ajan.

Hiivatulehduksen ennaltaehkäisy

Hiivatulehdusta voi ennaltaehkäistä. Hiiva ei pääse kasvamaan liiallisesti, jos emättimessä on otolliset olosuhteen maitohappobakteereille.

Häiriintyneen bakteeritasapainon voi palauttaa käyttämällä esim. Lactal-emätingeeliä tai Vagi-C emätinpuikkoja. Samaan tarkoitukseen voi käyttää suoraan emättimeen käytettäviä maitohappobakteerivalmisteita, kuten GynOcaps tai Gynolact. Femiflor –valmiste otetaan suun kautta, mutta se vaikuttaa elimistön läpi käytyään emättimen bakteeristoa tasapainottavasti.

Intiimialueiden pesuun tulee käyttää pelkkää vettä tai erityisesti intiimialueille suunniteltuja happamia pesuaineita (pH alle 7). Voimakkaasti hajustettujen hygieniatuotteiden käyttöä tulee välttää. Alapää tulisi aina pyyhkiä edestä taaksepäin, koska hiiva saattaa levitä myös peräsuolesta emättimen puolelle.

Emättimen ulkopuolella liiallista hiivan kasvua voi estää käyttämällä ilmavia alusvaatteita, joiden haarakiila on puuvillasta. Myös liiallista pikkuhousunsuojien käyttöä kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa oireita. Kuukautissuojana kannattaa siteiden sijaan käyttää tamponia tai kuukuppia.

Ravinnolla on merkitystä hiivatasapainon kannalta. Paljon sokeria sisältäviä ruokia tulee välttää. Hiivalla kohotettuja leivonnaisia voi sen sijaan syödä. Laktobasillipitoisen maustamattoman jogurtin syöminen päivittäin voi auttaa toistuvista hiivatulehduksista kärsivää.

Lisätietoa:

Terveyskirjasto: emättimen hiivatulehdus

Terveyskirjasto: valkovuoto